Kaikkia ravintoloita ei tarkasteta yhtä usein. Kunnan valvontasuunnitelma perustuu Ruokaviraston riskiluokitusohjeeseen. Mitä helpommin pilaantuvaa ruokaa paikassa valmistetaan ja mitä enemmän annoksia se tekee, sitä useammin valvoja käy. Pieni kahvila tarkastetaan suosituksen mukaan noin kolmen vuoden välein, suuri ruokaravintola kahdesti vuodessa.
Tarkastustiheys ravintoloissa ja kahviloissa
Taulukko perustuu Ruokaviraston suositukseen tarjoilupaikkojen tarkastustiheydestä. Koko määräytyy keskimääräisen kuukausittaisen annosmäärän mukaan: pieni 1–1 500, keskikokoinen 1 501–15 000 ja suuri yli 15 000 annosta kuukaudessa. Suurkeittiöissä rajat ovat korkeammat.
| Toiminta | Pieni | Keskikokoinen | Suuri |
|---|---|---|---|
| Ei ruoanvalmistusta. Esimerkiksi pieni kahvila tai kioski, vitriinimyynti, valmiiden tuotteiden lämmitys. | noin 3 v välein | noin 3 v välein | 2 v välein |
| Valmiiksi kypsennetyn ruoan käsittely. Esimerkiksi pizza- ja salaattipizzeriat, grillikioskit, pikaruokaravintolat, keittolounaskahvilat. | noin 3 v välein | 2 v välein | kerran vuodessa |
| Ruoanvalmistus raaka-aineista. Esimerkiksi ruokaravintolat, pitopalvelut, kebabia valmistavat pizzeriat, gluteenittomat ja allergiaruokavaliot. | 2 v välein | kerran vuodessa | kahdesti vuodessa |
| Ruokaa riskiryhmille. Esimerkiksi päiväkotien, vanhusten ja sairaaloiden keittiöt. | kerran vuodessa | kahdesti vuodessa | 3 kertaa vuodessa |
Suosituksessa tiheys on ilmoitettu tarkastuksina vuodessa (0,35, 0,5, 1, 2 tai 3). Taulukon välit on laskettu niistä. Valvontayksikkö voi muuttaa tiheyttä, jos paikan todellinen riski on suurempi tai pienempi kuin laskennallinen.
Kuinka usein ravintolat tarkastetaan käytännössä?
Oivatutkan aineistosta näkee, kuinka pitkä aika tarkastusten välillä on oikeasti ollut. Kun edellinen tulos oli Oivallinen tai Hyvä, seuraava tarkastus tehtiin tyypillisesti noin 14 kuukauden kuluttua. Kun tulos oli Korjattavaa, seuraava käynti tehtiin tyypillisesti jo 50 päivän kuluttua.
Viimeisin tarkastus on yli kaksi vuotta vanha 22 % kahviloista ja ravintoloista. Tämä sopii yhteen suosituksen kanssa, sillä pienimmät paikat tarkastetaan vain noin kolmen vuoden välein. Vanhan tuloksen kohdalla kannattaa silti muistaa, että tilanne on voinut muuttua.
Tarkastetaanko kaikki asiat joka kerta?
Ei tarkasteta. Yhdellä käynnillä valvoja keskittyy osaan asioista, mutta jokainen toimintaan liittyvä asia on tarkastettava vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tästä syystä raporteissa voi olla eri määrä tarkastettuja asioita. Tarkastettavat asiat on esitelty oppaassa Mitä Oiva-tarkastuksessa tarkastetaan?
Voiko tarkastusväli harventua?
Voi. Jos paikka tarkastetaan suosituksen mukaan vähintään kahdesti vuodessa ja sen kuusi edellistä tulosta ovat kaikki Oivallisia, tarkastuksia voidaan vähentää puoleen. Jo yksi Hyvä, Korjattavaa tai Huono estää harventamisen.
Harventaminen koskee siis vain isoja ja riskialttiita paikkoja. Useimmissa ravintoloissa tarkastusväli on jo valmiiksi vuoden tai pidempi.
Uusintatarkastukset tulevat lisäksi
Suunnitelman mukaiset tarkastukset ovat vähimmäismäärä. Jos tulos on Korjattavaa tai Huono, valvoja tekee uusintatarkastuksen pian määräajan jälkeen. Uusintatarkastuksia ei lasketa suunniteltuihin tarkastuksiin. Valvoja voi tarkastaa paikan myös asiakkaan ilmoituksen, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyn, vuoksi.
Mitä tarkastus maksaa yritykselle?
Kunta perii jokaiselta suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvalta toimipaikalta 150 euron vuotuisen valvonnan perusmaksun. Tarkastuksista peritään lisäksi maksu kunnan oman taksan mukaan, joten hinta vaihtelee kunnittain. Lisää tietoa on oppaassa Oiva-raportti yrittäjälle.
Lähteet
- Ruokavirasto: Riskiluokitusohje, liite 2, taulukko 3: tarjoilun riskiluokitus ja tarkastustiheyssuositukset
- Ruokavirasto: Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen
- Ruokavirasto: Oiva-yleisohje
- Ruokavirasto: Elintarvikelain mukainen valvonnan perusmaksu (ohje)
- Oivatutkan luvut: Oiva-raportit, oivahymy.fi, haettu 2.11.2026